August 7th, 2011
Pikavippeihin liittyvää lakia eli PA-lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Pikavippien käytön vähentämistä koskevia säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman pikavipin irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Näihin tilanteisiin liittyy oma laissa säädelty neuvottelumenettely.
Pikalaina -neuvottelut koetaan usein sanelutilanteena, jossa johtajat kertovat alaisille, ketkä irtisanotaan. Kansan suussa pikavippilakia kutsutaankin persaukislaiksi. Kenen vaikutuksesta neuvottelu muuttuu yksipuoliseksi päätöksenteoksi? Nykyään autoritäärisyyttä ei pidetä hyvän johdon ominaisuutena, vaan koko työyhteisön pitäisi päästä vaikuttamaan velkavankeuden lopputulokseen. Neuvotteluissa pitäisikin pyrkiä välttämään vastakkainasettelua työntekijöiden ja pikalaina-asiantuntijoiden välillä.
Henkilöstöstä on tärkeää tietää
•onko minulla pikavippi-palvelun osoite kirjanmerkeissäni
•mitä vippifirma ja minä saamme tai menetämme
•mitkä ovat mahdollisuuteni menestyä uudessa velkavankeudessa
•tuleeko muutoksia etuihin, tehtäviin, asemiin
•mitä tapahtuu maksamattomille pikavipeilleni ja ennen kaikkea pikalaina 300 summille
•miten keskeneräiset tehtävät ja asiakkaat hoidetaan
•mitkä ovat etenemismahdollisuuteni sossussa
•tuleeko henkilöstövähennyksiä tai siirtoja
•mitä sijoittumispalveluja on tarjolla pikavippimyönteiselle asiantuntijalle
•mitä muutoksia työpaikan järjestelmiin ja politiikkaan tulee.
Mikäli henkilöstö ei saa vastauksia omaa tulevaisuuttaan ja pikavippeihin liittyviin askarruttaviin kysymyksiin, suoritustaso laskee. Johdon kannattaa kerätä kysymykset ja pyrkiä vastaamaan niihin sovittuun aikaan mennessä.