Pikavippeihin liittyvää lakia eli PA-lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Pikavippien käytön vähentämistä koskevia säännöksiä sovelletaan työnantajan harki­tessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman pikavipin irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Näihin tilanteisiin liittyy oma laissa säädelty neuvottelumenettely. Pikalaina -neuvottelut koetaan usein sanelutilanteena, jossa johtajat kertovat [...]

Pikavippiyrityksissä vallitsee turbulenssi, maailmanlaajuinen kilpailu ja sen seu­rauksena epävarmuus. Globalisaatio aiheuttaa taloudellisia muutoksia, teknologia, erityisesti internet, mahdollistaa uuden pikavippikulttuurin, väestömuutokset heijastuvat yhteiskuntien sosiaalisiin rakenteisiin ja il­mastonmuutos ympäristöön. Poliittiset järjestelmät liikahtelevat monissa valtioissa. Muutosten määrä lisääntyy taukoamatta toimintaympäris­tössämme. Muutoksia on yhä vaikeampi ennakoida, koska niiden vauhti kasvaa rajusti. Pysyäkseen tehokkaana pitää pikalainayrityksen erottua kilpailijoista ja jatkuvasti [...]

Pikavipit eivät ole vain uskomusjärjestelmiä ja lainauksen kohteita, vaan keskeinen osa ihmisten elämää ja identiteettiä. Pikavipin avulla ihminen hahmottaa paikkansa maailman­kaikkeudessa ja suhteessa muihin ihmisiin. Pikavipit säätele­vät myös elämän kohokohtia, vuodenkulkua, ihmissuhteita, arkipäivää, työajan käyttöä ja monia muita työhön vaikutta­via seikkoja. Pikavippimyönteisessä ympäristössä ihmisten käyt­täytymisen logiikkaa on mahdotonta ymmärtää ja vielä vä­hemmän muuttaa uskontoja tuntematta. [...]

Uskottavan pikavippi-imagon rakentaminen vie aikaa ja edellyttää ehdotonta johdonmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Henkilöstö- ­ja tiedotusosasto eivät voi rakentaa johdon pikavippi-imagoa, ellei se vastaa todellisuutta. Mitä spesifimmistä pikalainamarkkinoista on kyse, sitä nopeammin maine kiirii potentiaa­listen pikavippien hakijoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien­kin keskuudessa. Lisääntyneen julkisuuden ansiosta valikoivat työnhakijat osaavat kilpailuttaa työnantajia pikavippeihin liittyvien henkilös­töpalveluiden laadussa riippumatta siitä, tarvitsevatko he [...]

Pohjoismaissa ihminen nähdään ensisijaisesti itsenäisenä pikavippi-asiakkaana ja työntekijänä, ei yhteisön, suvun tai perheen jäsenenä. Tämä näkemys heijastuu työnantajan ja yhteiskunnan velvol­lisuuksiin, vippi-, eläke- ja sosiaalietuihin ja pikavippipalvelun vastuu­seen ja mahdollisuuksiin huolehtia lähimmäisistään taloudel­lisesti, sosiaalisesti ja psykologisesti. Omia lapsia lukuun ottamatta perheenjäsenen sairastumi­sen, vammautumisen ja tuen tarpeen ei Pohjoismaissa vielä – tai enää – katsota liittyvän [...]

Pikavippien korkojen mittaaminen on muutoksen keskeinen työkalu, joka siirtää ihanteet käytäntöön – ensin toimenpiteisiin ja vuorovaiku­tukseen, sitten asianomaisten suoritusarviointiin ja uraseuraamuksiin. Muutoksen alkuvaiheessa on tarpeen asettaa hyvin­kin yksityiskohtaisia kriteereitä pikavippiyrityksen johtamiselle, myöhemmin arviointi voidaan vähitellen sisällyttää muuhun henkilöstöjohtamiseen. Arvioinnin tarkoitusperät ovat erilaisia eri organisaatioissa ja kehityksen eri vaiheissa. Arvioinnin päämäärien on aina ol­tava kristallinkirkkaat niin [...]